sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Kansanvaltaa vai harvainvaltaa

VALTA Kuten vuosi sitten, kuuntelin tämänkin vuoden alussa presidentin uuden vuoden puheen. Sen ydinsisältö oli valitettavasti sama kuin vuosi sitten. Maan tavan elää velaksi pitäisi loppua. Sillä vaikka viime vuonna tapahtui paljon ja odottamatonta, halu elää velaksi ei ole vielä muuttunut miksikään. Siitä käytetään vain toista nimeä kuin vuosi sitten. Nyt velaksi eläminen on saavutettu etu.

Viime vuonna presidentti vaati pohtimaan, mistä kukin voi luopua. Viime kesän yleislakkopäivä osoitti, että ei mistään. Myös puolueiden kannatuskehitys osoitti jo vuoden lopussa, että saavutetuista eduista pidetään kiinni. Se työväenpuolue, joka lupaa, ettei mistään tarvitse luopua, lisää kannatustaan, kun hallituksessa olevan työväenpuolueen kannatus hiipuu samassa tahdissa kuin toisen nousee.

Presidentti nosti puheeseensa vuoden 2007 eduskuntavaalien puheenaiheen, ”jakovaran”. Sen mukaan Suomella piti mennä 2007 alkavana vaalikautena niin hyvin, että ainoa ongelma olisi, mihin käytetään ylimääräinen 5 miljardia euroa. Suurimmilla puolueilla oli toki erimielisyyksiä siitä, miten 5 miljardia käytetään, mutta yhtä mieltä oltiin siitä, että jaettavaa on.

Vuonna 2007 jakovarahallituksen muodostivat Keskusta ja Kokoomus. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt jakoivat jakovaran, mutta vuoden päästä Suomen talous kääntyi alamäkeen. Jakovarahallitus rahoitti jakovaran lainalla ja maalla meni huonosti. Seuraavissa vaaleissa valta vaihtui, mutta politiikka ei. Kokoomuksen ja SDP:n hallitus jatkoi jakamista ja velanottoa.

Viime vaaleissa vaihtui valta, politiikka sekä todellinen valta. Suomen hallitusta ei johdetakaan enää velikerhon saunanlauteilta. Tämä paljastuu siitä, että Hyvät Veljet eivät suostu hallituksen päätöksiin, kun hallitus ei päätä, mitä Hyvät Veljet tahtovat.

Saavutetuista eduista on näkyvimmin pitänyt kiinni ay-liike. Se on lanseerannut menestyksellä sanan ”pakkolait”. Onhan ay-liikkeelle perinteisesti ollut vastentahtoista, että lakeja on pakko noudattaa. Työnantajapuoli on näennäisesti kannattanut saavutetuista eduista luopumista, koska yritysten voitonjako ei ole saavutettu etu, vain palkat ja lomat ovat saavutettuja etuja.

Yhdessä nämä työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin nauttineet vallasta, joka perustuslakimme mukaan kuuluu kansalle ja eduskunnalle. Kabinettiensa hämyssä nämä Hyvät Veljet ovat päättäneet, paljonko kansalaiset saavat palkkaa, paljonko ne maksavat veroja, milloin ne pääsevät lomalle ja eläkkeelle eli miten leveästi velieliitti voi elää kansalaisten kustannuksella.

Presidentin puheesta on pian kaksi kuukautta. Hallitus antoi työmarkkinaveljille lainsäädäntöprosessin verran aikaa valita itse, mistä luopua. Veljet saavat siis pitää valtansa, jos ottavat myös vastuuta. Jos eivät, työmarkkinajärjestöt joutuvat noudattamaan lakia, kun hallitus ottaa vallan sinne, minne se kuuluu. Ja päättää, mistä luovutaan.

Nokittelemassa ovat kansanvalta ja harvainvalta.

Veli Hopea

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti