TIEDON PIMITTÄMINEN Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sen on nyt livauttanut. Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksesta ei välttämättä saada tietoa ennen kunnallisvaaleja.
Hetkeä aikaisemmin saman puolueen peruspalveluministeri oli jättänyt oman luonnoksensa käsiteltäväksi suljettujen ovien takana. Saman tien jo levitettiin tietoa, että luonnos on ylimalkainen, siitä vain keskustellaan, eikä se ole lopullinen.
Vaalien ennakkoäänestys on jo alkanut, ja joka päivä kasvava osa äänestäjäkunnasta on joutunut antamaan äänensä ilman tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluille hallituksen ratkaisussa tapahtuu. Kuntien menoista sote-sektori on tyypillisesti noin 80 prosenttia, eli koko kuntaelämä on käytännössä kiinni hallituksen linjauksesta.
Koreografia on ilmiselvä, eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Hallituksessa ovat lähes kaikki eduskuntapuolueet, eikä äänestäjien haluta tietävän, mitä kuntien pään menoksi suunnitellaan, koska äänestäjät voisivat silloin ottaa kantaa asiaan vaaleissa. Sote-uudistusta on tehty 1,5 vuotta, ja nimenomaan 1,5 vuotta, jotta se ei valmistuisi vaaleihin mennessä. Vaalien jälkeen voidaan sitten ilmoittaa, mitkä kaikki asiat muutetaan vaikka pakolla.
Suomi kiertää pitkin maailmaa valvomassa kehitys- ja kehittyvien maiden vaalitoimituksia ja antaa lausuntoja milloin minkin lumedemokratian vaalien olosuhteista. Voisiko joku ulkomainen vaalitarkkailija puuttua siihen, että Suomen kansalta vaali toisensa jälkeen pimitetään tietoisesti tärkeimmät asiat, joista vaaleissa pitäisi äänestää?
Ylioppilas Puupponen
Suomen Pankin palveluksessa olleilla naispuolisilla viranhaltijoilla on tietyin edellytyksin ollut 55 vuoden vanhuuseläkeikä. Niin sanotun eläkeikien tasa-arvoistamisen myötä myös vastaavassa asemassa olleet miespuoliset Suomen Pankin viranhaltijat ovat saaneet oikeuden valita 60 vuoden vanhuuseläkeiän asemesta 55 vuoden vanhuuseläkeiän. Kyseessä olevassa asiassa vakuutusoikeus katsoi, että miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi Suomen Pankin palveluksesta 55-vuotiaana vanhuuseläkkeelle jääneelle miespuoliselle viranhaltijalle A:lle tuli laskea 31.12.2004 saakka kertyneen palvelusajan osalta niin sanottu loppuvapaakirja siten, kuin se laskettaisiin, jos hänen henkilökohtainen eläkeikänsä olisi 55 vuotta.
VastaaPoista