maanantai 16. heinäkuuta 2012

Enkeli-Metro


VALEHTELU Ylioppilas Puupposen yllytyksestä luin viimeksi ilmestynyttä Hesarin kuukausiliitettä ja sen kehuttua artikkelia Enkeli-Elisasta. Enkeli-Elisassa on kyse siitä, että yksi henkilö on kirjoittanut kirjan Elisa-nimisestä tytöstä ja sama henkilö on esiintynyt myös tytön vanhempien edustajana julkisuudessa. Kirjaan liittyy blogeja ja toistaiseksi suljettu Facebook-sivu, jolla oli yli 40.000 ”tykkääjää”.

Kuukausiliitteen artikkeli tekee minkä ovat tehneet mm. Vauva-lehden keskustelufoorumin kirjoittajat jo aikaisemmin, eli kyseenalaistaa sen, onko Elisa todellinen henkilö, kuten kirjan kirjoittaja väittää. Lehdistössä on kuukausiliitteen artikkelin jälkeen ihmetelty, miten julkisuudessa on uskottu yhden henkilön esittämiin puheisiin Elisasta. Miksi eivät toimittajat ole tarkistaneet asioita mistään muualta, kuten olivat tehneet kuukausiliitteen toimittajat. Elisa on esitetty totena ilman kritiikkiä.

Elisan tapaus ei ole ainoa, jossa jokin asia on päässyt sellaiseen asemaan, jossa kritiikillä ei ole enää sijaa. Myös Helsingin metro on yksi sellainen. Lehdistö julkaisee virkamiesten tai Länsimetro Oy:n tiedotteet uutisina tarkistamatta asiasisältöä edes yhdestä muusta lähteestä. Hallinto-oikeudet uskovat virkamiesten selityksiin ja kuittaavat valehtelun päätösten perusteluina sillä, että valtuustoilla on halutessaan oikeus päättää asioista valehtelunkin perusteella.

Elisan tarinan puolustajat ovat perustelleet, että on ollut tärkeämpää tuoda julkisuuteen koulukiusaamisen ongelma kuin se, onko valehdeltu Elisan tarinan olevan totta. Metron puolustajat vakuuttavat, että metro ja sen automatisointi ovat hyvä asia joka tapauksessa. Joten jos päätöksiä ei muuten saada, valehtelukin on hyväksyttävää? Tarkoitus siis pyhittää keinot.

Mutta jos totuudella ei perusteluna ole väliksi, kuka ja miten sitten päättää sen, mikä on hyvä ja mikä ei? Mihin tarvitaan järjestäytynyt yhteiskunta ja demokratia, jos asioista kuitenkin päätetään laeista ja muista sopimuksista riippumatta, Hyvien Veljien kesken?

Koulukiusaaminen on paha asia, mutta se ei ole ainoa nuorten ongelma. Siksi ei pidä antaa kiusaamisesta valheellista kuvaa, joka jättää muut ongelmat varjoonsa. Valehtelun paljastuminen johtanee lisäksi siihen, että kiusaamista aletaan vähätellä, koska sehän "oli vain valehtelua".

Metrollakin on hyvät puolensa, kuten kaikella, mitä voi ostaa ja hankkia, jos vain on rajattomasti rahaa. Mutta kun ei ole. Lisäksi näyttää siltä, että vähemmällä rahalla saisi parempia ratkaisuja. Kuten kuljettajallisen metron, joka on halvempi ja samalla nopeampi ja tehokkaampi kuin automaatti.

Valehtelun tarve on jo itsessään osoitus siitä, että väitetty hyvä ei taidakaan olla niin hyvä kuin väitetään. Jos olisi, miksi pitää valehdella? Elisan kohdalla näyttää siltä, että valheesta jäätiin kiinni.

Hesarin kuukausiliitteellä on intressi asettua muun median yläpuolelle, jopa kahdella totuutta pohtivalla artikkelilla samassa numerossa. Se toinen oli kansikuva-artikkeli Anneli Auerista. Kuukausiliitettä ja Sanoma-konsernia ei ole kiinnostanut tuoda julkisuuteen metroon liittyvää valehtelua. Ei myöskään asettaa julkisesti vertailtavaksi metrovirkamiesten ja metropäätöksistä valittaneiden selityksiä, kuten syyttäjän ja puolustuksen todistukset esitettiin Auerin tapauksesta kertovassa artikkelissa.

Median tuomioistuin on puhunut. Ehkä fiktiivinen Elisa kuoli nyt oikeasti, mutta Enkeli-Metro saa jatkaa valheellista elämäänsä.

Veli Hopea

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti