MEDIA Nyt se on oikein tutkien selvitetty, minkä jo tiesimmekin: Suomen mediasta ei saa objektiivista tietoa Nokiasta. (Suomalaiseksi poikkeuksellisen korkeatasoisen) sanomalehti Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja Carl-Gustaf Lindenin väitöskirjan mukaan Suomen media myötäili Nokian viestejä, eikä suhtautunut yhtiöön kriittisesti sen menestysvuosina.
Siinä, missä Ruotsin media sanoi Jorma Ollilan "puolustautuneen", Suomen mediassa Ollila "vakuutti", että vaikeudet voitetaan. Lindenin mukaan Suomessa ei ole kriittisen journalismin perinnettä. Myös monen kansalaisen mielestä kriittisyys ja kielteisyys ovat sama asia.
Nokialla on 220 000 suomalaista omistajaa. Siis joka kymmenes työssä käyvä - toimittaja tai toimittajan juttujen kuluttaja - kulkee Nokian osakkeita taskussaan. Molemmilla osapuolilla on ollut hyvä syy pitää peukkuja Nokialle eli Suomelle, mutta journalismia se ei ole.
Suomen mediassa menevätkin sekaisin fanittaminen, neutraali tiedonvälitys ja pyrkimys vaikuttaa uutisoitavaan asiaan. Suomi on median mielestä vene, jota saa ja pitää ohjailla, muttei keikuttaa. Näin toimien media on tasoittanut tietä Hyvä Veli -verkostoille ja sisäsiittoisuudelle, joka on yksi syy suomalaisten arkielämän kalleudelle ja toimimattomalle demokratialle.
Ollessaan monessa tapauksessa myös osa Hyvä Veli -verkostoa media itse hyötyy hymistelystään. Suurimmat mediat ovat samalla alueensa taloudellisia tekijöitä alkaen Sanoma-konsernin laajasta omistuspohjasta eri toimialoilla. Syksyllä ilmestyvä, Helsingin jääkiekkopiireistä kertova kirja kuvaa, kuinka vähän Sanoman omistaman jääkiekkoseuran talousvaikeudet ovat saaneet julkisuutta konsernin lehdissä.
Helsingin Sanomien päätoimittaja luonnollisesti kiistää asian, eivähän Helsingin Sanomia koskevat, ei-toivotut tutkimustulokset voi olla totta.
Ylioppilas Puupponen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti