perjantai 20. huhtikuuta 2012

Filosofit Breivik ja Wahlroos

AHNEUS Elämme filosofien aikaa. Kaksi tunnettua ajattelijaa, Björn Wahlroos ja Anders Behring Breivik ovat huolissaan siitä, että demokratiassa enemmistön kanta voittaa. Molemmat ovat omasta mielestään parempia määrittelemään maailman pelisäännöt kuin suuri, tavallisten ihmisten enemmistö.

Wahlroos on juuri julkaissut kirjan alaotsikolla Loppu enemmistön tyrannialle. Wahlroosin mukaan demokratia jarruttaa talouselämän kannalta välttämättömiä kehityskulkuja, ja enemmistön vallasta pitäisi päästä eroon. Wahlroos on siis oivaltanut olevansa vähemmistössä.

Wahlroosin vähemmistö poikkeaa tavallisista vähemmistöissä sikäli, että sen olot ovat erinomaiset, ja koko maailma on tällä hetkellä polvillaan Wahlroosin edustaman vähemmistön edessä. Vähemmistön ylivallan vuoksi meillä hoetaan jatkuvaa muutosta, tehokkuuden lisäämistä ja loputonta kasvua. Kun sitä on saavutettu, eikä pörssikurssi nouse riittävästi, kurssia nostetaan pistämällä osa raatajista pois.

Toisin kuin Wahlroos ja Breivik väittävät, elämme siis vähemmistön tyranniassa.

Vähemmistö on viimeiset kaksi vuosikymmentä onnistunut kietomaan demokraattisia yhteiskuntia pikkusormensa ympärille saaden ne kilpailemaan keskenään vähemmistön suosiosta. Talouden sääntelyä on purettu, verotusta on alennettu (varsinkin rikkailta) ja julkista sektoria on määrätietoisesti heikennetty. Tuloerot ovat kasvaneet rajusti, ja hyväosainen vähemmistö kylpee rahassa. Tämäkään ei vähemmistölle riitä. Mannaa olisi saatava aina vain enemmän, itselle.

Kaikki tämä meno on vastoin ikiaikaisia hyvän elämän ja moraalin periaatteita, joihin viime kädessä kaikkien yhdyskuntien kestävä olemassaolo perustuu. Moraalia ei kuitenkaan saa mainita, sillä sen toteuttaminen hidastaisi talouskasvua. Moraalia ei sovi sotkea asiaan myöskään, koska se auttamatta osoittaisi vähemmistön velikerhon porsastelun kestämättömäksi ja vaaralliseksi tieksi.

Velivähemmistön teesit ovat kestämättömiä mm. seuraavista syistä:

Ihminen ei tarvitse jatkuvaa kasvua. Kukaan ei suunnittele yksityiselämäänsä niin, että joka vuosi olen 5-10% edellistä vuotta tehokkaampi. Velivähemmistön maailmassa tämä on tavoiteltavaa.

Ihminen ei kaipaa jatkuvaa muutosta. Päinvastoin, ihminen pyrkii säilyttämään asioita tunteakseen elämänsä turvatuksi, ja on tervettä kokea muutospakko negatiivisena asiana.

Ihminen ei tarvitse koko ajan enemmän. Toimivien kulutushyödykkeiden jatkuva vaihtaminen uuteen on vastoin ihmiskunnan ikivanhoja, järkevän varautumisen tapoja. Talousvelimaailma perustuu tuhlaamisen lisäämiseen.

Ihminen ei halua tapella. Toisten ihmisten polkeminen oman menestyksen vuoksi ei ole ihmisen ikivanhan moraalin mukaista. Vähemmistön maailmassa kilpailu alkaa jo lastentarhassa ja jatkuu koulun kautta työelämään.

Ihminen arvostaa lähiyhteisöjä. Veljien maailmassa ei ole karttoja, ja ihmiset lähtevät sinne, minne käsketään. Globalisaatiolla alistetaan koko maapallo kilpailemaan toisiaan vastaan.

Ihminen ei siedä vääryyttä. Lapsikin itkee, jos sisarus saa kaikkea 20 kertaa enemmän. Aikuinen kaipaa samaa kohtuullisuutta, ja tämä on normaali ja oikea reaktio tuloerojen kasvuun.

Ihminen ei halua kadehtia. Eriarvoistumisen arvostelun kuittaaminen kateudeksi osoittaa, ettei vähemmistö ymmärrä ihmisyyden perusteita. Oikeudenmukaisuuden vaatiminen ei ole kateutta.

Ihminen ei ole välinpitämätön. Vanhat lähiyhteisön periaatteet olivat heikommista ja vanhimmista huolehtiminen. Velivähemmistön maailmassa heikot ovat taakka, josta on päästävä eroon, eikä omaa heikkoutta saa paljastaa pyytämällä apua.

Ihminen haluaa välittää. Kaikissa tutkimuksissa ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, jos niillä parannetaan julkisia palveluita. Veljet haluavat päinvastoin.

Ihminen haluaa tuntea johtajansa. Talousveljet välttävät kiintymästä kehenkään, jotta jokainen on tarvittaessa helppo irtisanoa.

Ihminen haluaa työlle tarkoituksen. Velivähemmistölle tarkoitus on vain rahan tuottaminen, eikä tuote tai työ itsessään aidosti kiinnosta, sen enempää kuin sitä tekevät alaisetkaan.

Ihminen ei halua kiertelyä. Talousveljet suosivat haaste-tyyppisiä kiertoilmaisuja, ja kaikissa isoissa yrityksissä on tiedottajien ja lakimiesten armeija vääntämässä ikäviä asioita mieluisiksi. Normaalissa elämässä tätä kutsuttaisiin valehteluksi.

Näihin ja moniin muihin moraalin ristiriitoihin perustuu orastava, ja toivottavasti joskus tapahtuva vähemmistön tyrannian purkautuminen.

Lisätietoja: Sokrates (tuomittiin kuolemaan).

Ylioppilas Puupponen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti